sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Mijas

Here I am, on the bright side of life! Eilen oli ihan taydellinen paiva, aurinkoa ihan aamusta iltaan saakka, niin et meian mukaan ottamat pitkahihaset oli lahinna vaan tiella. Tanaanki paisto, mut ma en oikein paassy nauttimaan siita..

Hetan kone lahti tanaan varttia vaille kuusi. Mun piti lahtea Tiian kanssa saattamaan, mut ma olin nukkumassa. Sattuneesta syysta en paassyt ylos sangysta, ainakaan voimatta pahoin. Herasin pari tuntia sitten, ja oloni oli jo melkein normaali. Eilisilta meni vahan overiksi. Piti menna kiltisti parille, mut jostain syysta tuli sitten otettua yks drinkki liikaa. On se ihmeellista mita yks vaarin tehty piña colada voi saada aikaan..


Mutta se siita. Lisaa kuvia. Muutama tyopaikalta, jossa roikun enaa pari paivaa (eiko ole kotoisat nuo kalterit). Saan Kuorosodasta kaks vapaata, joten jaljelle jaa enaa maanantai ja tiistai. Keskiviikkona kirjoitan loppuraportin ja makaan rannalla. Torstaina yritan tehda Gibraltarin reissun, mutta koska Barcelonasta ei nyt nahtavasti loydy kovinkaan vieraanvaraisia ihmisia, niin joudun varaamaan hostellin mika syo budjetistani usean kympin, enka ole ollenkaan varma onko minulla varaa moiseen hompotykseen.


Eilen oltiin siis Mijaksessa. Ihanaa, etta tehtiin sekin reissu! Miten valloittava pikku vuoristokaupunki! Todella kauniita maisemia, romanttisia pikkukatuja ja puhtaanvalkoiset talot. Ja aaseja seka hevoskarryja! Hirveeta aanta ne aasit kylla osaa pitaa. Ja Heidi kerto, etta ne oli ollu ajelulla, mut ei se aasi edes suostunu lahtemaan liikkeelle ennen ku sen eteen laitettiin poni, jota talutettiin edella koko matka.
Bussilippu makso 1,15e per suunta. Hinnat on melko samoja joka suuntaan taalta, eli helppoa taalla on kayda kattomassa lahikaupunkeja. Busseja lahteeki melko usein, pari-kolme tunnissa.
Me kaytiin cañoilla, kiertelemassa maisemareitit (nahtiin yks kiipeilijaki vuoren seinamalla), ja sen jalkeen syomassa ylikypsia ravioleja, jonka kaa juotiin kannu sangriaa. Kaikki tama 11 eurolla. Melkein joka raflasta yritettiin houkutella meita jaamaan kun kaveltiin ohi. Jos on huono itsetunto, ni kylla se taalla kohentuu ku joka kulmasta huudellaan jotain "Hey beautiful, che guapa estas!"
Aurinko paistoi ja oli ihanaa. Kun lahettiin takas, ni ehittiin viela rannalle lohoomaan. Ihmiset oli UIMASSA! Ja ei se vesi mitaan lamminta viela ole vaikka on arska paistanukin. Mut tuli kylla kesafiilis!
Rannalla sattu olemaan viela ryhma suomalaisia kuoromatkalaisia, jotka veti hulvattomia kansanlauluja aanissa..
Alla viela videopatka ihanasta Mijaksesta! I'm loving it!



2 kommenttia:

  1. Vihreälle biojäteastia-tyttärelleni
    Lueksä ollenkaa näitä comments vai ollaanks vaan no comments vai ooks sä mistää kotosi...

    Teerimäessäkään ei vielä (=koskaan) oo bioastiaa, mut Tikru kasvaa ja mä saan kohta uuden pentukissan sen seuraks.

    Voin sanoo, et kohta eli just nyt, sataa lunta, et parempi kun katsoo vaan valoa kohti siellä, ja olla valittamatta.

    Vois ehkä opetella ihan pikkusen sitä taitoa, mitä siellä harrastavat, eli et "ei se ny nii tärkeetä oo" = manana, jos allah suo

    Ja vanha viisaus sanoo et piti mennä ottaa kaksi ja tulla kymmeneltä kotiin - mut kävikin päinvastoin...

    VastaaPoista
  2. Luenhan ma naita sun viisasteluja :D

    Kylla ma olostani nautin taalla, taytyy vaan valilla purkaa potutksienkin aiheita.. Samanlaista se elama taalla on kuitenki, et ei sita ihan kaikkee pysty niella vaikka kuinka paistais aurinko :)

    Sehan tassa eniten arsyttaa, et ei musta tunnu et olisin edes ulkomailla, mut mieluummin ma taalla oon ku siella, tottakai. En vaihtais mihinkaan.

    Lampimat terkut sinne!

    VastaaPoista